Kävipä sitten niin, että sain jälleen kerran todeta salapoliisitaitoni erinomaisiksi. Minulla oli tiedossa Teinin etunimi ja ikä, katuosoite (ilman rappua ja asunnon numeroa), lasten nimet ja iät sekä työpaikan nimi ja hänen työpisteensä. Näiden tietojen perusteella kaivoin hänen numeronsa. Jouduin kyllä tekemään hiukan laittomuuksia, mutta mitäpä sitä ei tekisi mielenkiintoisen baarituttavuuden vuoksi? ;)

Numero selvisi ja selvisi myös se, että Teini olikin vuotta nuorempi mitä hän minulle väitti. Olin vähän aikaa kuin puulla päähän lyöty ja täysin ihmeissäni siitä, miksi hänellä oli tarvetta valehdella ikänsä VUODELLA? Mitä se nyt olisi liikauttanut mihinkään suuntaan? Eli Teini on minua viisi vuotta nuorempi.

Muutaman tunnin tuumailin, että kannattaako tässä nyt edes tehdä mitään siirtoa tuon asian takia. Kaikessa muussa Teini oli kyllä puhunut totta, joten päätin painaa villasella tuon ikäasian, ainakin toistaiseksi. Ajattelin, että jos en laita viestiä, asia tulee vaivaamaan minua koko loppuikäni. Niinpä naputtelin illalla viestin.

Aika jännästi omat asenteet muuttuvat. Minä olen aina toivonut, että tulevalla puoliskollani ei olisi lapsia aikaisemmista suhteistaan. Näin kolmekymppisenä se ei ole enää niin todennäköistä ja mahdollisuudet vähenevät koko ajan vuosien kuluessa. Olen ollut asiassa aika ehdoton ja hylännyt monia periaatteessa potentiaalisia miehiä vaan sen takia, että heillä on lapsia.

Olen ajatellut asian niin, että lapset eivät merkitse heille suhteen kannalta niin paljon kuin haluaisin, koska itse haluan tarjota omille lapsilleni ehjän perheen vaikka oman onnellisuuteni uhallakin. Ja lastensa äidistä eronneina nämä miehet viestittävät sitä, että eivät ole valmiita taistelemaan ehjän perheen puolesta. Sairasta ajattelua, tiedän , ja se saattaa toki muuttuakin sitten, kun olen oikeasti tilanteessa, jossa pitää päättää ehjän perheen ja oman onnellisuuden välillä.

Mutta sitten, kun sellainen tarpeeksi kiinnostava osuu kohdalle, lapsiasialla ei olekaan enää merkitystä. Näin minulle on tapahtunut ainoastaan kaksi kertaa elämäni aikana ja Teini on niistä toinen.

Mitään ei ole vielä kuulunut. Saapa nähdä kuuluukokaan. Minulla on kuitenkin nyt hyvä mieli, että sain ilmaistuksi hänelle, että itse olen kiinnostunut.