Olen miettinyt jo jonkin aikaa, miten Sinusta maailmalle kertoisin. Se ei ole niin helppoa kuin kuvittelin. Se johtuu varmasti osittain siitä, että olemme tavanneet jo useampaan kertaan ja olen tutustunut Sinuun koko ajan paremmin. Se johtuu varmasti siitä, että tiedän Sinun lukevan tämän tekstin. Emme ole keskustelleet siitä, aionko kirjoittaa Sinusta tänne, mutta luulenpa, että olet tiennyt niin tapahtuvan.

Kun otit minuun yhteyttä ensimmäisen kerran, olin samaan aikaan yllättynyt, hämmentynyt ja otettu. Kirjoitit pitkästi ja tunteella. Toivoit, että vastaisin edes jotain. Vaikka edes sen verran, että ei kiitos, ei kiinnosta. Kyllähän minä vastasin. Jotain ihan muuta kuin mikä vähimmäistoiveesi oli.

Kun sitten näin Sinut ensimmäisen kerran, olin todella positiivisesti yllättynyt. Yhteydenpitomme edetessä olin alkanut pitää Sinua ehkä vähän liian innokkaana ja
valokuvien perusteella pienikokoisena eli ainakin koon puolesta ei ollenkaan minun tyyppiseltäni mieheltä. Yritit vakuuttaa minulle, että et Sinä niin pieni ole. Et Sinä ollutkaan. Yritit vakuuttaa myös, että et Sinä niin yli-innokas ole. Et ollut sitäkään.

Ensimmäinen tapaamisemme  taisi kestää reilut kolme tuntia. Sinusta paljastui mukava, ajatteleva ja keskustelutaitoinen mies. Olit kirjoittanut ennen tapaamista jopa aika kiihkeitäkin viestejä, mutta niistä ei puhuttu. Kerroit itse jälkeenpäin, että yritit olla ajattelematta niitä tapaamisemme aikana. Niin yritin minäkin. Jopa niin hyvin, etten koskettanut Sinua ollenkaan. Kun olit tuomassa minua takaisin kotiini, mietin kuumeisesti matkan aikana, että halaisinko vai enkö. Teki mieli, mutta jokin pisti vastaan. En tiedä tarkasti vieläkään mikä. En sitten halannut. Etkä Sinäkään minua. Lähdit kotiin.

Ei kestänyt kauaakaan, kun Sinulta tuli viesti, jossa harmittelit sitä, ettet tajunnut minua halata. Taisitpa olla tunnin kuluttua takaisin luonani. Ennen tuloasi halusit kuitenkin varmistaa, mitä olin ajatellut Sinusta. Kerroit pelkääväsi sitä, että Sinuun rakastutaan. Ei huolta, minä pelkään ihan samaa asiaa. Sen lisäksi pelkään, että itse rakastuisin johonkuhun. Halusit varmistaa myös sen, mitä saat luonani tehdä. Kysyit saatko nukkua lähelläni, koskettaa, nuuhkaista niskaani. Annoin luvan.

Kello oli jo sata, kun olit jälleen täällä.  Mentiin sänkyyn. Tulit lähelle, siirsit hiuksiani sivuun ja nuuhkaisit. "Sä tuoksut hyvälle", sanoit. Kosketit ja silitit minua varovasti. Sanoit, että haluaisit minua kyllä suudella. En sanonut siihen mitään. Hellimme toisiamme kosketuksilla. Olit lämmin ja ihana. Minä toin huuleni monta kertaa kiinni sinun huuliisi. Et suudellut. Et ollut saanut lupaa. Etpä tiedäkään, miten arvostukseni Sinua kohtaan
sillä hetkellä nousi.

Suutelit minua vasta, kun sait siihen luvan. Mietin kovasti, miten kuvaisin sitä suudelmaa. Jos saisin käyttää ainoastaan yhtä sanaa, se olisi hellä. Sinulla oli pehmät huulet.

Nukahdettiin. Lähekkäin.

Yön aikana tuli kuuma. En ole tottunut nukkumaan vaatteet päällä, joten olin ottanut ne tuskissani pois. Herättyäsi jatkoit silittelyäni. Löysit herkimpiä kohtiani. Kosketit minua lähes kaikkialle. Kun veit kätesi lopulta jalkoväliini, olin varmaan polviin asti märkä. Enää ei keskusteltu siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Hyväilysi tuntui mielettömän hyvältä. Kysyit, saatko katsoa pilluani. Totta kai. Sanoit, että se on kaunis - symmetrinen.

Halusit nähdä seksilelujani. Esittelin niitä Sinulle. Kysyit, saisitko käsitellä minua dildolla. Et ollut koskaan sitä tehnyt kenenkään kanssa ja varoitin Sinua, ettet käyttäisi liikaa voimaa. Sinä uskoit, että osaisit tehdä sen oikein. Niin sinä osasitkin. Olin lähellä tulla käsittelyssäsi. Kaikki mitä teit, tuntui taivaalliselta. Halusit käsitellä peppuanikin. Niin tulivat liukuvoide ja anustappi leikkiin mukaan. Kun vihdoin työnnyit itse peppuuni ja tunsin Sinut ihan lähelläni, voihkaisin. Tunsin lämpösi ja läheisyytesi voimakkaampana kuin koskaan aikaisemmin.

Ottaen huomioon, että olimme toisillemme niinkin tuntemattomat, ilmapiiri sängyssäni oli sinä aamupäivänä avoin, lämmin ja rehellinen. Ei ollut kiire mihinkään. Kosketuksesi, joka oli samaan aikaan niin varovainen mutta kuitenkin niin itsevarma, sai minut ihan sekaisin. Lopuksi oleilimme vielä pitkään sylikkäin ja keskustelimme kaikesta mahdollisesta. Sinä näytit niin hyvältä. Kiinteältä, treenatulta. Nojasit minun rintaani vasten ja minä hyväilin Sinua ylhäältä päin. Aina välillä kohotit kätesi pääsi yläpuolelle ja pidit minusta kiinni.

Lähdit kotiin ja halasit lähtiessäsi. Minulla oli koko päivän hyvin mietteliäs olo. Jotkut sanomisistasi mietityttivät paljonkin. On hyvin vaikea selittää sitä tunnetta, minkä jätit. Olen ihmetellyt sitäkin, että vaikka sinä tiedät lähes kaikki minun salaisuuteni, haluat silti olla tekemisissä kanssani. Jotenkin sitä niin helposti ajattelee, että jos  ne kaikki salaisimmat salaisuudet paljastuisivat, kukaan ei voisi pitää minusta. Sinä pidät silti. Ainakin luulen niin.