Tulipa käytyä sitten taas treffeillä. Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Oikeastaan ei olisi yhtään huvittanut lähteä, mutta en minä keksinyt mitään oikeaa syytä olla menemättä, joten päätin sitten tavata tämän herra Ysin.

Ihan normaalia kamaa: mies teki aloitteen, kirjoiteltiin pari pidempää viestiä ja sitten sovittiin tapaaminen. Ysi kyllä yritti joka päivä kysellä mitä kuuluu, mutta en jaksanut panostaa vastailuun varsinkin, kun Ysi ei tuntunut reagoivan millään tavalla mihinkään, mitä hänelle kerroin. Esimerkiksi jos kirjoitin, että on ollut vähän huono päivä, häneltä ei tullut edes mitään lohduttavaa klisettä. Tai jos kirjoitin, että on ollut kivaa, ei siihenkään mitään. Tuntui kuin en olisi ollut oikeasti ollenkaan vuorovaikutuksessa hänen kanssaan.

Sovittiin, että mennään syömään. Hän odotti minua jo pöydässä, kun saavuin paikalle. Ysi vastasi ihan täysin sitä kuvaa, minkä olin hänestä saanut. Hänellä oli ihana haukkari. Paksu kuin mikä. Hän oli T-paitasillaan, joten hauis oikein korostui. Tuijotin sitä aina, kun silmä vältti ja teki mieli oikeasti kysyä, että saanko koskettaa. =) Olisin varmaan saanutkin.

Syötiin. Kolme ruokalajia. Ysi kertoili itsestään ja minä kyselin. Minä en kertonut itsestäni mitään, koska hän ei kysynyt. Ei yhtään mitään. Mietin jälkeenpäin, että milloinkohan hän huomaa, ettei tiedä minusta ainuttakaan asiaa. Hän ei tiedä ammattiani, ei työpaikkaani, ei tiedä missä asun, miten jne. Minä tiesin hänestä kaiken tuon aika nopealla tahdilla. Enpä sitten jaksanut omia juttujani tyrkyttää, kun toinen ei tuntunut olevan yhtään kiinnostunut niistä. Välillä oli pitkiä hiljaisuuksia, kun en enää keksinyt ollenkaan mitään puhuttavaa hänestä.

Hän saattoi minut autolleni ja yritti halata. En halannut. Ja taas olin tilanteessa, kun toinen sanoi, että olipa mukavaa ja olisipa kiva nähdä uudelleenkin. Minä nyökyttelin, että niinpä tosiaan olisi samalla kun mielessäni toivoin, etten koskaan enää kuulisi tyypistä pihaustakaan. Ennen kuin pääsin edes kotiin, olin saanut Ysiltä viestin, että olen upea nainen ja bla bla bla. Eli Ysi oli kiinnostunut ja on vieläkin. Vähän ristiriidassa tämän keskustelun tason suhteen. Tuntuu jotenkin... epänormaalilta.

Olin jo pitkään miettinyt, että poistaisin profiilini deittipalvelusta kokonaan. Yhdestä palvelusta poistinkin jo kuukausi sitten, mutta tämä toinen oli jäänyt vielä roikkumaan. Päätin, että nyt lähtee ja niinpä kävin deaktivoimassa senkin. Vastasin Ysin viestiin illalla. Kiitin kauniisti seurasta ja ilmoitin, että mulla ei ole enää profiilia palvelussa ja tästä ja tästä osoitteesta saat mut kiinni jatkossa. No, Ysi oli ilmeisesti tulkinnut profiilini poistamisen sellaisena, että nyt tärppäsi hänen kohdallaan ja seuraavana aamuna sain häneltä viestin, että hänkin poisti omansa. Haloo?

Voi puistatusten puistatus, miten voivatkin mies ja nainen ymmärtää väärin toisiaan. Tai no, mielestäni ymmärrän häntä täysin, mutta hän ei minua. =) Onneksi lähdin lomalle näistä nettitreffikuvioista.

Aina, kun tapaan uuden ihmisen treffailumielessä, pohdin sitä, että kehtaisinko esitellä tämän ihmisen ystävilleni tai perheelleni. Yllättävän usein vastaus on ei, en kehtaisi. Niin oli ysinkin kohdalla. Edes iso hauis ei häntä pelastanut.

EDIT klo 20:25:
Ihan kuin Ysi olisi aavistanut tämän. Häneltä tuli sähköposti, jossa kirjoitti näin:
"Kiitos vielä kerran kivasta tapaamisesta lauantaina. Olin niin ihastunut sinusta, että unohdin kysyä sinusta lähemmin, vaikka olenkin superkiinnostunut sinusta, höpöttelin melkein itsestäni. Toisaalta osaat olla puhelias myös, hyvä niin, oli oikein luontevaa ja mukava olla seurassasi. Toivottavasti ehdimme tavata jälleen pian, olet upea ja ihana nainen.."

Luontevaa ja mukavaa? Ei mulla vaan ollut. Miten jollain voi olla? Siis nyt mä ymmärrän miehiä vielä vähemmän.